tiistai 12. marraskuuta 2013

10 lausetta, jotka miehet haluaisivat kuulla naisen suusta

Taas feispuukin ihmeellisessä maailmassa tuli vastaan kuva, joka sai ajatuksia liikkeelle. Pidemmittä puheitta lyödään se tähän:

Facebook, Uuno Turhapuro -sivuston jakama kuva

Yksi fb-kaveri oli jakanut tämän kuvan seinällään, jossa naurun saattelemana kertoi, että näitä lauseita ei iki kuuna päivänä voisi kuulla hänen suustaan. Itse puhkesin nauruun siinä vaiheessa, kun ymmärsin, että minun suustani näitä on ihan mahdollista kuulla.

Numerot 1-4 skippaan suosiolla. Mikäli näitä nyt lyhyesti koittaa perustella, niin...

1) Kukaan ei ole seksikäs krapulassa. Minä en jaksa valehdella, koska totuuden kertominen on paljon helpompaa. Parisuhteessa olijoilla on kuitenkin hyvä tilanne siinä mielessä, ettei sitä edes tarvitse olla seksikäs tai näyttää hyvältä, sillä sitä seksiä voidaan harrastaa siitä huolimatta.
2) Pieruhuumori toimii, mutta on tilannesidonnaista. Koska olen nainen ja yritän vielä epätoivoisesti pitää kiinni viimeisistä prinsessan rippeistäni, en voi myöntää, että koskaan käyttäisin tällaista lausetta.
3) ....mitä? Ei. Muita naisia ei tuijoteta, IKINÄ, paitsi jos oma tyttöystävä ei ole läsnä. Mielelläni muuttaisin myös tämän seikan, olisihan se ihanaa olla se ainut nainen, jota mies tuijottaa, mutta luonnon lait tai evoluutio tai jokin muu suuri paha ei ole vielä tehnyt tästä asiasta mahdollista.
4) Lause, jonka voi kuulla vain suuttuneen naisen suusta. Tällaisissa tilanteissa tulee tehdä juuri päinvastoin kuin nainen sanoo, eli ostaa pirun hieno ystävänpäivälahja. Naisen kanssa seurustelemisen sääntöjä numero 1.

Mutta sitten nämä loput lauseet ovatkin sellaisia, joita on ihan mahdollista kuulla minun suustani...

5) Kukaan ei jaksa katella toista 24/7 hamaan ikuisuuteen saakka. Jos jaksaa, niin on kyllä äärettömän suuresti vikaa siellä korvien välissä. Kyllä jokainen tarvii joskus omaa aikaa, ja mikäs sen ihanempaa, kuin laittaa mies baariin ja viettää rauhallista koti-iltaa, YKSIN! Yöllä mies sitten konkoilee aamu viideltä kotia, viiden promillen humalassa, haisten viinalle ja tupakalle, mutta ollessaan niin kännissä ja väsynyt niin se myös nukahtaa helposti. Ei edes suurempaa vonkaamista ole odotettavissa, täydellistä!
6) Okei, myönnän ihan suoraan, että tällaisia ei ole tehtynä, mutta ei koskaan pidä sanoa ei koskaan!
7) Kyllä minä maksan välillä, ja sinä sitten maksat välillä. Itse otan tasa-arvon hyvinkin tosissaan, ja kaikissa asioissa. Yksi parhaimpia ja huonoimpia puoliani, riippuen keneltä kysytään.
8) En minä ihan oikeasti tarvi uusia vaatteita. Nykyinenkin vaatekaappi ylitsepursuaa kaikenlaisia hepeneitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että minulla olisi jotain päällepantavaa.
9) Koska olen hyvin epätavallinen nainen, niin harrastan autoja. Korjaan oman autoni itse, mutta koska minulla ei ole vielä paljon tietoa tai kokemusta autoista, tarvin aina neuvonantajan istumaan auton vierelle. Sinä päivänä kuitenkin kun opin korjaamaan nuita Ooppeleita itsenäisesti, niin sen myös teen erittäin mielelläni. Vastapalveluksena oletan miehen valmistavan ruokaa ja hoitavan tiskit.
10) Minuahan ei toisen juominen haittaa, mikäli määrät eivät lähentele alkoholisoitumista. Itse juon nykyään yhä harvemmin ja harvemmin, koska treenaaminen menee ryyppäämisen edelle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien muidenkin pitäisi tehdä juuri niin kuin minä teen. Haluatko kaljan, vai teenkö sulle drinkin? Kysyy baarimikon hommia juuri harjoittelemaan alkanut blondi.

Mutta jotta tämäkin homma olisi tasa-arvoista, niin laadin myös samanlaiset 10 lausetta miehiä varten...



Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.

perjantai 8. marraskuuta 2013

Kun paljastin liikaa pintaa

Eipäs ole tullut kirjoiteltua blogiin pitkiin aikoihin, ja tällä kertaa en jaksa edes kirjoitella tekosyitä siitä miksi näin on käynyt. En oo vaan kirjottanu.

Nyt kuitenkin Facebookissa silmääni osui yksi kuva, tai oikeastaan kolme kuvaa, jotka toivat mieleeni monia asioita. Kyseinen kuvakollaasi on Fitfarm-sivuston julkisesti jakama, jossa eräs naishenkilö on koonnut kuvia itsestään sekä ennen elämäntapamuutoksen aloittamista, muutama kuukausi tämän jälkeen, ja nyt tämänhetkisestä tilanteesta. Oletan, että koska kuva on julkisesti Facebookissa jaettu, niin voin jakaa sen täälläkin:

https://www.facebook.com/pages/Fitfarm/137075596331251
Mikäli jollekin Fitfarm on konseptina tuntematon, niin kyseessähän on yritys, joka tarjoaa erilaisia valmennuksia ihmisille, jotka haluavat laihduttaa, tehdä elämäntapamuutoksen, kasvattaa lihasmassaa, treenata kisoihin....jne. Niimpä he välillä (oikeastaan suht tiheäänkin) julkaisevat tällaisia yksityisten henkilöiden kuvasarjoja ja tarinoita siitä, kuinka he ovat onnistuneet muuttumaan Fitfarmin valmennuksen avulla.

Mielestäni tällaiset kuvat ovat todella inspiroivia. Itse en ole koskaan ollut ylipainoinen, joten en pysty täysin samaistumaan näiden ihmisten tilanteeseen/läpikäytyyn muutokseen, mutta mielestäni tällaiset tapaukset tuovat esille juuri sitä ajatusta, että "kyllä sinä pystyt jos vain tahdot!". Itselläkin tahtoo tulla niitä epätoivoisia hetkiä, oikeastaan aika usein, kun tuntuu että en mä koskaan pääse tavoitteisiini ja on tää niin vaikeaa ja tää lihas kasvaa niin hitaasti jos ollenkaan... Silloin tällaiset kuvasarjat voi tuoda todella paljonkin lohtua, ainakin itselleni. Muiden tekemät suuret, hurjat, ja upeat muutokset muistuttavat, että kyllä minä pystyn jos vain tahdon!

Mutta se asia, joka tästä kuvasarjasta juolahti mieleeni, ei liity nyt mitenkään kuvasarjan pointtiin, eli kropassa tapahtuneeseen muutokseen. Mieleeni nimittäin juolahti, että mites toi kuvissa esiintyvä vaatetus...?

Katsotaampas hieman, että millaisia kommentteja tämä kyseinen kuvasarja keräsi alapuolelleen:
Minna: Upea! 
Sanja: Wau!
Maarit: Mahtavaa!!!
Annu: Ihan huikeeta!!

Ja niin edelleen. Yhtä ainuttakaan negatiivista kommenttia ei kuvan alapuolelta löytynyt. Eikä siis pitäisikään löytyä, älkää ymmärtäkö minua nyt väärin! Sanni, eli kuvan henkilö, on tehnyt hienoa työtä itsensä kanssa.

Mutta katsotaampas sitten minkä kuvan minä perkele menin lisäämään nettiin ihan julkisesti...


Kyseisessä kuvassa (jonka olen kyllä tainnut julkaista täällä myös aiemmin) olen vielä ah-niin-ihanassa-Kreikassa, viettämässä biitsillä loikoilupäivää +41 asteen helteessä parhaan ystäväni Simelan kanssa. Pyysin Simelaa ottamaan kuvan, kun vetäisen yhden jooga-asennon, ja kuvasta sitten näen, että pystynkö tekemään asennon sinne päinkään oikein. Kah, sepäs onnistuikin melko hyvin, ja valaistus sekä kuvan tausta ovat mielestäni kivat, ja kuvan tunnelma kuvastaa hyvin minun omia tunnelmiani, joten tykkäsin kuvasta verraten paljon. Päätin jakaa sen Facebookissa ja Irc-galleriassa.

Kuvaan sain sitten seuraavanlaista kommenttia:
miksi tälläsiä kuvia? =(
Oma vastaukseni: Miks ei? Onko sun mielestä liian vähäpukeisia, vai mikä mättää? Omituinen asento??
sekä että.
Se vaan, että kun julkaiset bikinikuvia, ni kohottaaks se oikeesti niin kovin sitä itsetuntoa kun vanhat räkikset tai ulkomaalaiset tulee kuolaamaan ja heittämään sulle "ooohhh sexy"-kommentteja? Tokaks, mä oon nähny joogaharrastajien kuvia, itsekin joogaan silloin tällöin ja jos välttist haluisin laittaa TÄNNE (IRG-Galleria, why oh why...) jooga-asentokuvia, niin esim joogavaatteissa. Kolmanneks, miks ei sitä omaa kroppaa voi ihailla peilistä? Vai etkö huomaa sitä muuten ku laittamalla kuvia tänne ja just kerjäämällä niitä "oohhhh sexyyy, niin upee kroppa"-kommentteja?
ihmettelen vaan miksi sä teet niin. Etkö saa positiivisia kommentteja muuten?
1. Bikinit on bikinit, ei vaatteet. Ellet sitten heilu kaupungilla bikineissä. 2. Mulla on aivan tarpeeksi ymmärrystä siitä, että kun ei tarvi väkisin kerjätä hyväksyviä kommentteja internetissä, kaikki on ok. Jotkut katsos saa niitä ihan tarpeeksi muutenkin. Ja 3. ihan turha alkaa jauhaa mistään arvoista ja asenteista, heitin vain ihan tavallisen kysymyksen, sä vedät tähän jotain vitun maailmankatsomusta mukaan. Aletaanko puhua politiikastakin?

...ja tälle jutullehan ei näkynyt loppua. Kommentoin itsekin väliin, ja lisäksi pari kaveria ja pari tuntematontakin otti keskusteluun osaa, ja heidän mielipide näytti olevan se, että julkaisemani kuva on ihan ok ja bikinikuvia voi laittaa esille.

Mutta en voi olla ihmettelemättä tätä reaktiota, ja varsinkin sitä, miksi bikinikuva herättää näin paljon närkästystä jossain ihmisessä. Eihän Sanninkaan alusvaatekuvat nyppineet yhtään kenenkään kommentoijan hermoja? Mitä eroa näissä kuvissa on? Onko hyväksyttävää julkaista kuvia alusvaatteisillaan, jos olet ylipainoinen ja samassa kuvasarjassa käy ilmi myös se, kuinka paljon olet painoa pudottanut, mutta sitten yksittäisiä bikinikuvia ei ole hyväksyttävää julkaista, koska silloin se on huomion hakemista ja kehujen kerjäämistä?

Vaan nyt tuli kuulkaa kumman vietävä halu alkaa ottamaan alusvaatekuvia myös itsestäni, että voin joskus postailla niistä kuvasarjoja! Kuinkakohan moni siinä vaiheessa saa sydänkohtauksen?