Alkoholilakia kiristetään taas?

Facebookissa leviämään lähtenyt Mikko Rauduksen kirjoitus Suomen ravintolakulttuurista herätti minussa sen verran paljon ajatuksia, että päätin kirjoittaa oman blogitekstin aiheesta. Kopioin Rauduksen kirjoittaman tekstin tähän. Kirjoituksen voi löytää myös Facebookista Rauduksen omalta sivulta.

Tilapäivitys

Käyttäjältä Mikko 'Reiska' Raudus

Jo pidemmän aikaa olen miettinyt kirjoittavani hieman ravintolakulttuurista, työntekijän ja asiakkaan silmin. Luettuani uutiset sosiaali- ja terveysministeriön uusista ehdotuksista alkoholilakiin, aionkin nyt kirjoittaa asiasta vain työntekijän silmin. Olkoot tämä sitten artikkeli, vetoomus tai jonkinlainen itkupotku-raivari.

Sukulaiseni ovat pyörittäneet ravintolaa toistakymmentä vuotta ja olen kasvanut sen rinnalla, nykyään olen töissä kuudetta vuotta ravintola-alalla. Toisin sanoen en pysty jääviytymään tässä asiassa, mutta jos totta puhutaan, ei pysty kukaan muukaan. Jokaisella on mielipide mitä tulee nautiskeluun, juomiseen, ryyppämiseen tai miten tätä perikansallista tapaamme kutsuukaan. Alkoholi koskettaa kaikkia, se on kiistatonta! Olet joko asiakas, työntekijä tai vastustaja. Näitä työntekijöitä on palvelualoista suurin määrä, he ovat töissä paikallisessa pystärissä, lähikauppasi kassalla, yökerhossa, hotellin aulassa, alkossa, ravintolavaunussa, panimossa, ovimiehenä, hanahuoltajana, esiintyvänä artistina - you name it!

Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt muutoksia ravintola-alan aukioloihin, kauppojen oikeuksiin myydä alkoholituotteita ja verotukseen. Näin ollen kaupat eivät saisi myydä olutta pyhinä tai kuuden jälkeen. Ravintolat joutuisivat sulkemaan aikaisemmin. Verotuksen koventaminen näkyisi suoraan tuotteiden hinnoissa tai työntekijän palkassa.

Tällä alallakin on työttömyyttä, vähäisiä tunteja ja suuri kassavirta valtiolle. Alkoholista verotetaan, myynnistä verotetaan ja työntekijän työstä verotetaan. Saati kaikki oheinen tuohon lisäksi, logistiikasta ja siivouspalveluista lähtien. Valtiomme kärsii jo valmiiksi kasvavasta työttömyydestä, tämä lisäisi sitä huomattavasti!

Mitä verotukseen tulee, se summa mikä jää maahamme, on valtava! Sitä summaa tulee pienentämään kasvava viinaralli ulkomailta, hinnannousuista johtuva kulutuksen pienentyminen kotimaassamme, työntekijöiden tuntien vähentyminen tai pahimmassa tapauksessa kokonaan loppuminen tai yritysten lopettamiset.

Paras skenaario olisi, jos asiakas tulisi ravintolaan ilman kunnon pohjia. Viettäisi aikaa juoden ja seurustellen valvotussa ympäristössä. Kovempien hintojen vuoksi asiakkaat juovat reilusti jo kotona, voi olla joko Virosta tuotua viinaa tai lähikaupasta ostettua. Tämä tuottaa liian nopeaa humaltumista ja ylimääräistä työtä ravintolahenkilökunnalle. Kun anniskeluaikoja tiukennetaan, se tarkoittaa pikkutuntien katoamista. Ihmiset poistuvat baareista aikaisemmin, mutta eivät suinkaan kotiinsa! Alkoholi nautitaan silloin muualla! Kovempi verotus myös saa ihmiset ostamaan pimeitä viinoja, joiden turvallisuutta ei pysty kukaan lupaamaan. Huumeet ottavat myös osansa!

Kaupat saavat suurimman kassavirran alkoholituotteista, parhaimmat myyntipäivät ovat juuri aatot ja pyhät! Työntekijöiden tunnit vähentyisivät ja pienet kaupat kaatuisivat. Entä jos työskentelee iltaan asti, jolloin ei enää kerkeä ostamaan sitä saunaoluttaan. Tuo johtaisi suurempien erien ostamiseen, joka on omiaan lisämään ongelmajuomista!

Olemme jo nähneet ettei kiellot ja rajaukset ole auttaneet, ongelma ei tule ratkeamaan uusillakaan! Näistä alkoholin aiheuttamista ongelmista tulee ensimmäisenä mieleen puistoissa istuvat tapaukset. Nuo kotinsa menettäneet ja kerjäävät sissimme. Tai sitten otteensa menettäneet, sosiaalituilla elävät ja lähiöissä liikkuvat tapajuoppomme. Alkoholi ei varmasti ole syy kaikkien heidän ongelmiinsa! Se syy on sama mitä nämä uudet ja vanhat asetukset ovat tuodakseen. Työttömyyttä - yhteiskunnasta irtoamista ja köyhyyttä!

En todellakaan tiedä kuka näitä sääntöjä kehittää, mutta selvästi hän ei ole ajatellut asiaa pidemmälle! Minulla ei ole tähän heittää mitään lukuja saati asiantuntijan lausuntoja. Maalaisjärki - Älä jätä!

Tämä kirjoitus on tavallisen tallaajan kirjoittama. Tarkoitus ei ole hakea mainetta tai mammonaa. Olen lähettänyt tämän muutamiin lehtiin, puolueille ja vaikuttajille. Toivon myös, että jakaisit tätä myös täällä facebookissa, jotta tämä saavuttaisi useamman ihmisen, mahdollisesti myös päättäjät! Haluan vain säilyttää oman, ystävieni ja kanssatekijöiden elannon.

Kohti kieltolakia - Mikko Raudus, 24-vuotias isä ja ravintola-alan ammattilainen.

Allekirjoitan tämän täysin!

Kreikassa vuoden asuttuani näin miten siellä pyörii nämä vastaavanlaiset asiat kuin meillä Suomessa. Tässäpä (mahdollisimman) tiivis katsaus aiheeseen:

Aukioloajat
Kreikassa kaupat ja ravintolat saavat olla auki ihan miten itse haluavat. Usein tämä tarkoittaa sitä, että suosituimmat paikat ovat auki lähes vuorokauden ympäri. Aukioloaikojen päättäminen on ihan kauppiaan/yrittäjän omasta harkintakyvystä kiinni. Mikäli kokemus on osoittanut, että asiakkaita riittää jo aamu kymmenestä yöllä kahteen asti, silloin yrittäjä pitää liikettään auki sen mukaisesti. Maalaisjärki on käytössä. Ei kreikkalaiset jaksa töissä olla, jos ei ole asiakkaita - silloin ovet lyödään kiinni ja mennään kotia nukkumaan. Kreikassa on paljon tavernoita, jotka ovat ikäänkuin ravintoloiden ja pikaruokaloiden välimuoto, ja monet suositut tavernat ovat auki noin klo 10-07. Siis mitä? Hyvä, että suomalaisen aivot edes tajuavat tuollaisia kellonaikoja. Niin, jos asiakkaita turistikaudella riittää, taverna on kiinni vain pari tuntia vuorokaudessa. Usein niissä näkee myös aina samat ihmiset töissä, maanantaista sunnuntaihin, aamusta iltaan ja yöhön ja taas aamuun saakka. Kukaan ei mene sanomaan, että nyt sun kuule pitää jo sulkee toi liike kun kello on jo 23:00, eikä kukaan mene valittamaan et työntekijällä pitäis olla yks vapaapäivä viikossa, ja ei ylitöitä saa tehdä noin paljoa. Yrittäjä, kauppias, ja työntekijä itse ovat vapaita käyttämään ihan omia aivojaan kaiken tämän suhteen, ja tekemään niinkuin parhaaksi näkevät.

Alkoholin saatavuus
Alkoholituotteita on joka paikassa myynnissä, jopa pieneltä vessakopin kokoiselta kioskilta pystyy ostamaan viinaa. Alkoholia pystyy ostamaan mihin vuorokaudenaikaan tahansa, ja joka päivä. Pyhät eivät tee poikkeuksia. Kauppiaasta/yrittäjästä itsestään on kiinni, pitääkö hän liikkeen pyhäpäivänä auki vai ei, mutta koska kreikkalaiset ovat vahvasti uskonnollista kansaa, juhlapyhinä yleensä kaikki on suljettuna, paria pientä kioskia lukuunottamatta. Kauppiaalla itsellään on kuitenkin vapaus valita tämänkin asian suhteen. Erilliset "viinakaupat", siis meidän Alkoamme vastaavat, ovat auki ihan samalla tavalla kuin muutkin liikkeet. Aamuyölläkin ovet voivat olla vielä auki, eli siis minkäänlaisia aikarajoituksia alkoholin myynnin suhteen ei ole. Ei tule sieltä töistäkään kiire kotia, kun "pitää ehtiä ostamaan pari olutta ennen klo 21", ja aamullakin saa janoinen juotavaa ennen kello yhdeksää. Ostaa voi milloin haluaa. Maalaisjärki on jokaisella käytössä.

Baarit
Baarit ovat auki joka päivä, ja niin pitkään kuin asiakkaita riittää. Valomerkkiä ei tunneta. Kesäkaudella suosituimmat paikat avaavat ovensa jo yhdeksältä illalla, ja ovat yleensä auki noin yhdeksään asti aamulla, maanantaista sunnuntaihin. Sisäänpääsymaksuja ei ole, kuin ainoastaan suurilla ja laadukkailla clubeilla. Suurella tarkoitan siis sellaista, jonne mahtuu useita satoja ihmisiä sisälle. Narikkamaksuja ei tunneta. Portsareita ei ole. Kun Suomen laissa sanotaan, että tarjoilla saa vain yhden alkoholiannoksen kerrallaan, niin Kreikassa saat ostaa vaikka 120 shottia, kuten yksi asiakas tilasi siinä baarissa, jossa itse olin töissä. Tupakkaa saat polttaa missä vain, milloin vain, siis baarien lisäksi myös ravintolassa ruokapöydässä.

Ikärajat
Kreikassa ikäraja alkoholin ja tupakan ostamiseen on 18 vuotta, mutta tätä ei käytännössä seuraa kukaan. Papereita minulta ei kysytty ikinä, jonka en kuitenkaan usko johtuvan siitä, että näyttäisin kauhean vanhalta, vaan siitä, ettei niitä papereita yksinkertaisesti kysytä yhtään keneltäkään. Muutamaan otteeseen törmäsin baarissa 17-vuotiaisiin juhlijoihin, kerran jopa 15-vuotiaaseen. Kerran näin, kun arviolta 10-vuotias poika kävi kioskilta ostamassa tupakkaa ja vei sen sitten autoon äidilleen. Kauppiaat ja yrittäjät ovat kiinnostuneita lähinnä omasta palkkapussistaan, siksi tuotteita myydään sille, joka niitä haluaa.

....ja mihin tämä johtaa?
Jos ynnätään nyt kaikki, niin katsotaampa mikä tästä muodostuu kokonaisuudeksi:
Alkoholia voi ostaa kuka tahansa, mistä vaan, milloin vaan, niin paljon kuin haluaa. Rajoituksia kellonaikojen, juoman väkevyyden, tai annoskokojen suhteen ei ole. Alaikäisetkin voi ryypätä. Voit ryypätä ihan missä tahansa, niin pitkään kuin haluat. Kotiinlähtöaika ei tule periaatteessa koskaan, eikä kukaan myöskään heitä sinua baarista ulos jos olet juonut liikaa, eikä kukaan kieltäydy myymästä sinulle lisää liiallisen päihtymistilan vuoksi. Pääset aina baariin sisään, vaikka kantamalla tai konttaamalla. Saat myös ottaa välikuolemat baarin sohvalla, ja sitten taas jatkaa menoa.

Ei herranjumala, kai ne on sitte kaikki alkoholisteja, ja sairaalat ja putkat täynnä juoppoja!

Mutta kun ei ole.

Kreikassa ollessani sain tosi paljon kreikkalaisia kavereita ja näin miten he yleensä juhlivat ja juovat. En puhu nyt vain muutamasta esimerkistä, jotka helposti voisivat mennä poikkeustapausten piikkiin, vaan puhun nyt joka ikisestä kreikkalaisesta, kenet tapasin.

Kreikkalaiset menevät baariin selvin päin. Siis pohjia ei juoda. Jos juodaan, niin ehkä kaksi kaljaa, mutta tämä oli äärettömän harvinaista, ja kummallista. Peruskreikkalainen menee baariin siinä yhden aikoihin aamuyöstä, ja lähtee kotia aamu kuuden jälkeen. Kotiinlähdön aikaan drinkkejä on nautittu ehkä muutama. Kukaan ei hoipertele, sopertele, menetä muistiaan, riehu, tappele, oksenna, eikä mitään muutakaan. Ne alaikäiset, joihin baareissa törmäsin, joivat vain yhden tai kaksi drinkkiä koko illan aikana.

Ainoat henkilöt, joilla meni överiksi alkoholin kulutuksen suhteen, olivat (kuten arvata saattaa), turistit. Nämä nuoret skandinaavit saapuvat isoina ryyppäinä Kreikkaan bilettämään, ja biletys on juurikin sitä mitä he tekevät koko lomansa ajan. Voisi kuvitella, että kun suomalaiset ovat niin kovia juomaan, niin heillä varmaan menee ihan höpöksi tuollaisessa 'alkoholin luvatussa maassa'... mutta eipäs asia olekaan näin. Kaikki suomalaiset, mitä Rodoksella tapasin, osasivat kyllä juhlia, ja kyllähän se humaltumistila oli usein melkoisen vahvakin, mutta suomalaiset osasivat oikeasti käyttäytyä. Se ryhmä, josta oli eniten vaivaa ja häiriötä, olivat ruotsalaiset. Niillä meni homma ihan höpöksi. Uskallan sanoa, että joka ikinen sammunut henkilö, joka ikinen kadun konttaaja, oksentelija, alasti juoksentelija, ja riehuja, oli ruotsalainen. Ihan oikeasti.

...mutta jos omassa kotimaassa alkoholin annostelu ja säännöstely on todella rajoittunutta, niin onko se ihmekään, että Kreikassa sitten innostutaan ottamaan kaksin käsin tuplavauhtia? Mielestäni ei. Kreikkalaiset ovat omalla käytöksellään minulle todistaneet sen, että mitä enemmän vapautta annetaan yksittäisille ihmisille - siis kauppiaille, yrittäjille, työntekijöille, kuin heidän asiakkailleenkin - sitä vähemmän ongelmia alkoholin ja tupakkatuotteiden väärinkäytön suhteen ilmenee.

Tämän kirjoituksen tarkoitus oli lähinnä kertoa omista kokemuksista ja tarkastella Suomen osittain järjetöntä lainsäädäntöä. Kun lakeja muodostetaan koko ajan vain lisää ja lisää, niin samalla ihmisten elämää ja valinnanvapautta rajoitetaan rankasti. Maalaisjärjen käyttö vähenee pakotetusti, kun sen käytölle ei ole enää edes tilaa. En väitä, että Kreikan käytännöt olisivat ihanteelliset tai lähelläkään täydelliset - itse asiassa olen aivan satavarma siitä, että Kreikan meininki täällä Suomessa aiheuttaisi vain äärettömän paljon vaaratilanteita ja jopa kuolemantapauksia, liittyen maassamme vahvasti vallitsevaan juomakulttuuriin. Väitän kuitenkin, että jos ihmisille annettaisiin suurempi vapaus valita, heillä olisi myös mahdollisuus valita oikein.

Kreikkalainen juhannus ja synttärit!

Huhuhu, ei oo tännekkää taas joutanu/jaksanu/viittiny/kyenny kirjotteleen pitkään aikaan... Vedetään nyt sitten siis tähän väliin semmonen mahollisimman tiivis paketti juhannuksen tohinoista ja omista synttäreistä, jotka kivasti ajottuu just juhannuksen kupeeseen...:)

Mulle juhannus on aina ollu todella tärkeä ja suuri juhla, koska meidän suvussa se on tarkoittanut mummolaan Yli-Iihin menoa, rentoa ja mukavaa yhdessäoloa, kesästä nauttimista, ja paljon hyvää ruokaa. Aikuisiällä on tullut pari juhannusta vietettyä muuallakin, mutta Yli-Iistä ehti muodostua perinteinen juhannuksen viettopaikka, vaikka seurue tuppasikin vaihtumaan joka vuosi :P

Nyt kuitenkin - jo useita kuukausia sitten - tajusin viettäväni tämän juhannuksen Kreikassa. Mitä ihmettä...? Tunteet oli hyvin sekalaiset, väliin mietin sitäkin että tulisin juhannukseksi Suomeen ja sitten taas takaisin Kreikkaan, mutta loppujen lopulta päätin vain pysyä täällä. Totesin, että jos yhden juhannuksen 25:n vuoden välein viettää Rodoksella, niin ei se nyt kovin pahakaan voi olla! Jäin siis mielenkiinnolla odottelemaan mitä juhannus toisi tullessaan tällä puolen maailmaa ^_____^

Erilainen juhannus 2013

No, juhannus toi sitten tullessaan Mega Party Boat bileet!
Tämmösenä suurisuisena, yliaktiivisena ja puheliaana likkana oon tutustunu täällä Kreikassa ollessa moneen moneen uuteen ihmiseen, jonka myötä jotenkin satuin kaverustumaan myös muutaman brittiläisen kans. Kyseiset britit pyörittää kesäisin täällä Rodoksella Mega Party Boattia, joka siis nimensä verosesti on bilelaiva. Kuulostaako hyvältä? Niin minustakin! Jaa että sattuu seilaamaan just juhannuksena? Meikä on messissä!

Tässä ylläolevassa videossa vähän Party Boatin fiiliksiä ja meininkejä, mutta ikävä kyllä tää video ei oo nyt tältä juhannukselta. Kyselin kyllä paatin omistajilta josko ne vois ladata tänä juhannuksena kuvatun videon Youtubeen (pyörii tällä hetkellä vain meidän baarin seinillä screeneillä) niin saisin tosi kivan muiston tästä jussista :) Ja niin, oli muuten super kivaa! Todellakin kannatti viettää (ainakin) yksi juhannus Kreikassa, kyl tämä pesi Yli-Iin mennen tullen! Yli-Iitä kuitenkaan suuremmin väheksymättä :D

Tämä juhannus oli poikkeuksellinen senkin takia, etten ollu pelti kiinni. Normaalisti mun juhannukseen on kuulunu perinteikkäiseen suomalaiseen tapaan alkoholin rankka kittaaminen kaksin käsin läpi yön, mutta Party Boatilla olin selvinpäin ja yöksi menin töihin! Ja siltikin oli niin hauskaa ettei ikinä :P Part boatilla pojat ampu kyllä shottejä suuhun vesipistooleilla, mutta täällä käytetään paljon ns. mehushotteja (laimennettuja, siis) joten eipä tuo ehtiny päähän ees kilistä.

Juhannuspäivään sisältyi siis jahtilaivalla seilaamista, täydellinen sää, hyvä DJ, tanssimista, uimista, snorklaamista, ystäviä... Kerrassaan onnistunut reissu siis! Tänne täytyy mennä kyllä uudestaankin, ja jos joku tulee kesällä Roodokselle lomalle, niin Mega Party Boat on kyllä ehdottomasti käymisen arvoinen kokemus!! Sopii myös niille, jotka ei jaksa bilettää aamusta iltaan (kuten minä...) sillä botskilla voi nauttia ihan vaan säästä, maisemista, hyvästä seurasta, ja rentoutua... Nauttia elämästä! Sitä mä tein, mutta itelläni toimintatapoihin kuuluu myös se armoton tanssiminen... Taitaa rytmi kulkea veressä tai jotain, kun kroppa alkaa automaattisesti liikkumaan musiikin tahdissa :)

Niin, kuten mainitsinkin, mulla oli juhannuksena myös töitä. Party Boatin jälkeen oli suihkun ja päiväunien vuoro, ja sitten töihin lompsis. Jossain aiemmassa blogipäivityksessäni kirjoittelinkin, et mulle tarjottiin baarista töitä. No, tämä kyseinen työpaikka meni nenän edestä, nimittäin tuohon aikaan olin vielä niin kiireinen kouluhommieni kanssa, etten voinut aloittaa töitä saman tien. Pari viikkoa myöhemmin, kun menin kyselemään töistä, niin mulle sanottiin, ettei enää olekaan työntekijälle tarvetta. Toki ymmärrän tämän, tottakai palkataan semmonen henkilö joka voi alottaa työt heti, joten meikä jäi siinä vaiheessa nuolemaan näppejäni. Ne nimittäin kastuivat niistä shoteista, jotka baarimikko sattu siinä sivussa tarjoamaan mulle ja kaverilleni. ;))

No, eipä siinä kauaa mennyt, kun olin viettämässä iltaa vakkaripaikassani Big Brother Barissa (linkki), ja baarin omistaja tarjos mulle töitä tanssijana. Minähän kysyin, että anteeksi mitä? "Joojoo, tuu töihin tanssijaksi". No tottakai minä siinä 'pienessä sievässä' innostuin ajatuksesta ihan hiiteen asti, ja lupasin tulla töihin kunhan saan kouluhommat tehtyä pois alta. Seuraavana aamuna kuitenkin mieli oli ihan toista maata, ja totesin että emmä hitto mikskää tanssijaksi ole menossa, lol... Mutta tämän jälkeenkin pariin otteeseen kun näin baarin omistajaa, ja hän kyseli milloin aloitan työt tanssijana, niin totesin että hitto viekööt. Tottakai mä tuun tanssijaksi! Kuulostaa uudelta mielenkiintoiselta kokemukselta, ja juuri niitä etsin elämässäni!

Olen siis nyt töissä Big Brother Barissa tanssijana :D Mun työnkuvaan kuuluu asiakkaiden kanssa jutteleminen, tanssilattialla pyörähtely, ja pöydillä tanssiminen. Juoda saan ilmaiseksi, mutta kohtuudella. Toisinsanoen mun työni on armoton bilettäminen. Ja mulle maksetaan siitä! Kelpaa!! :D

Työkaveri // Vähän erilainen työpaikka!

No, töistä lupaan jorista myöhemmin lisää, koska mullahan piti kirjottaa tähän nyt vaan semmonen tiivis paketti juhannuksesta ja omista synttäreistä... Jälleen kerran täytyy todeta, etten osaa selittää mitään lyhyesti :)

Synttärit mulla oli siis 25.6 ja täytin vieläpä sopivasti 25-vuotta, jee! Olo on kyllä edelleenki ku teini-ikäsellä, joten vanhaksi en voi väittää itteeni edelleenkään. Ekat rypyt kyllä otsasta tuli bongattua muutama viikko takaperin, jotka tietenkin järkytti mua melko paljon... Joten ostoslistalla on sitten ryppyvoide heti Suomeen palattua! :D Synttärit osui tällä kertaa tiistaille, mutta juhlin niitä jo maanantai-iltana siinä töiden teon (=bilettämisen) ohessa, ja työvuoroni päätyttyä klo 3 aamuyöllä suuntasimme kreikkalaisporukan kanssa jatkamaan yötä muihin clubeihin. Tiistaina, eli itse synttäripäivänä, otin sitten iisisti ja keskityin vain rentoutumiseen.

Halusin tehdä synttärinäni jotain erikoista, joten marssin rantaan Water Sports kojulle ja lähdin kokeilemaan paraseilingiä. Ootteko koskaan kuullu tämmösestä...? No en minäkään, mut nytpä kävin kokeilemassa!

It's my birthday!!!

Kuvat oikeastaan kertovat kaiken oleellisen, joten totean vain, että olihan tuo aivan mieletöntä. Aluksi omaa vuoroani odotellessani sydän hakkasi ja kädet vähän tärisi, mutta samalla hetkellä kun varjo nousi ilmaan, niin ei pelottanut enää ollenkaan. Maisemat olivat henkeäsalpaavat, ja tää oli aivan ehdottomasti yks mun Kreikkaelämän kohokohdista. Otettiimpa tästä videotakin todistusmateriaaliksi, ja videon voi katsoa täältä: Parasailing . Suosittelen kaikille, joilla ei oo korkean paikan kammoa! Ahh <3

Paraseilingin lisäksi syntymäpäivänäni söin hyvin, herkuttelin, ja kävin kokovartalohieronnassa. Illan päätin rauhallisesti hyvän elokuvan katsomiseen, joten kyllä tuli tänä vuonna hyvinkin poikkeukselliset juhannukset ja synttärit mun kohdalle. Vaan kyllähän minä nautin :)

Nyt on 10 kuukautta takana Kreikkaelämää, ja Suomi kutsuu noin 2,5 viikon päästä... Huhhuh ei tätä voi todeksi uskoa. Aika on kuitenkin mennyt loppujen lopuksi todella nopeaa, ja tuntuu haikealta jo nyt koko ajatus Suomeen paluusta... Saapa nähä pääseekö itku, ja jos pääsee niin voin vannoa, ettei se ainakaan ilosta tule! Ei siis auta kuin pyrkiä nauttimaan loppuajasta täällä, ja lohduttautua sillä ajatuksella, että voihan tänne palata aina uudestaan... Ja varmasti muuten palaankin.

Joskus on hyvä olla Heli!

Hahaa, kyllä tämä on taas melko mielenkiintoista välillä!

Viimeaikaisten tapahtumien johdosta useamman päivän kestävä masennuskausi laskeutui niskaani, kun vasta päättyneen parisuhteen taakka kaatui päälle ja voimalla. Toisaalta musta tuntuu, että erot on aina hankalia, mutta joskus ne sattuu olemaan todella todella hankalia. Vaikka itessään ero sujuikin asiallisesti ja aikuismaisesti, niin jälkikäteen syntyvältä sekametelisopalta ei vältytty tälläkään kertaa. No, ei siitä sen enempää, riitaan tarvitaan aina kaksi, ja tällä mun temperamenttisellä luonteella on vaikea pysyä rauhallisena äärimmäisissä tilanteissa. Joka tapauksessa, tarinan pointti siis on se, että elämä tuntui potkivan päähän ja pahasti.

Juuri kun ajattelin, että onhan tämä niin syvältä ja seuraavaksi muutan Ugandaan lammaspaimeneksi, niin päätimme lähteä taas ystäväni Simelan kanssa tuulettamaan korvien väliä ja nauttimaan elämän pienistä suurista asioista. Parhaan ystävän yksi piirre on se, että hän nostaa sinut ylös sieltä pimeästä kuopasta, jos sinne olet langennut. "Nyt Heli, perse ylös, mä tuun hakemaan sut 10 minuutin päästä ja lähetään kauppaan!"

Vaikkakin kauppareissu voi kuulostaa maailman tavallisimmalta ja tylsimmältä asialta, jonka aikana ei ainakaan elämän pienistä asioista nauttiminen ole kovin todennäköistä, ei tämäkään yleinen olettamus päde Rodoksella. Kuten oonkin joskus aiemmin maininnut, lähin oikea ruokakauppa on vajaan puolen tunnin kävelymatkan päässä, mutta nyt olemme alkaneet käymään toisessa supermarketissa, jonne on ehkä 40 minuutin kävelymatka. Osaatteko kuvitella, kuinka paljon tuollainen 1,5h kävelylenkki parhaan ystävän kanssa voi piristää mieltä? Se todellakin nostaa mut sieltä kuopasta pois, ja vauhilla!

Katsaus ympärille, "Hey can you take a picture of me?", syvä huokaus, ja elämä tuntuu heti jo vähän paremmalta!

Tämäkin on otettu kauppamatkan varrelta. Kattokaas mitä löysin kioskilta, oli pakko ostaa! :D

No, toinen mikä auttaa alakuloiseen mieleen, on tietenkin juhliminen! ;) Aina löytyy syytä juhlia, ainakin jos minulta kysytään, sillä jos ei ole mitään oikeaa syytä juhlimiselle, niin aina voi keksiä tekosyyn! Mehän sitten kiskottiin taas mekot korviin ja suunnattiin maanantaina yhteen kivalta vaikuttavaan pubiin "yhdille". Tarjoilija suositteli raspberry-daiquiria, joka osoittautui parhaimmaksi drinkiksi mitä oon ikinä maistellut! Ah, tuonne pitää palata vielä monta kertaa takaisinkin, sillä koko paikka oli aivan mielettömän kiva tunnelmaltaan, musiikiltaan, palvelultaan, ja juomiltaan. Jos joku Rodoksen suunnalla reissailee, niin kyseessä on baari nimeltä Jack's!

Maku: 10+ !!!

No nyt tiedän tässä vaiheessa jo sen, että moni lukija päivittelee tätä mun juhlimistahtia. Joojoo, kyllä me käydään paljon ulkona, ja nyt kesän tullen useamminkin entä kerran viikossa. Joojoo, salitreenit kärsii ja alkoholi on pahasta jnejne, kaikkihan tämän tietää. Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että oon nyt Rodoksella. Mun aika täällä on rajotettua, joten aion nauttia siitä niin paljon kuin ikinä on mahdollista. Osaan nauttia elämästä myös ilman alkoholia, mutta nautin siitä myös alkoholin kera. Niin yksinkertaista se on, ei niiden tarvi kumota toisiaan. Lisäksi mainitsemisen arvoinen asia on se, että täällä juomakulttuuri on täysin eri entä Suomessa. Suomessahan bileilta aloitetaan parhaimmillaan kuuden aikaan korkkaamalla se eka kalja. Yhen aikaan aamuyöstä on jo mäyräkoira tyhjä, ja vodkapullosta menny puolet. Kovimmilla kundeilla on vielä muisti tässä vaiheessa tallessa, jolloin suunnataan iloisessa nousuhumalassa sinne lempibaariin tilaamaan uus pullo vodkaa ja muutamat snapsit. Kotia kontataan neljän pintaan aamuyöstä, jos sinne löydetään. Tai jos kaveri kantaa.

Baarissa - taas!

Mutta Kreikkalainen juomatapa on jotain aivan muuta. Lisäksi oon ollut täällä jo niin kauan, että oon tottunut tähän paikalliseen tyyliin äärettömän hyvin. Saapa nähä osaanko ees Suomeen tullessa enää palata takaisin niihin "normaaleihin", suomalaisiin perseenvetotouhuihin! ;) Mutta täällä kukaan ei juo ollenkaan pohjia ennen baariin menoa. Baari-ilta saattaa mennä yhden tai kahden kaljan voimalla, monet ei juo ollenkaan muuta kuin vettä koko illan. Baarit on kyllä auki parhaimmillaan aamu kahdeksaan, mutta kukaan ei ryömi tai konttaa baareista ulos, kukaan ei sammu tai oksenna... Herranjumala en oo varmaan nähny kenenkään edes hoipertelevan kotiinlähdön aikaan! Täällä bilettäminen on jotain muuta, kuin alkoholin kittaamista kilpailuvauhtia. Täällä nautitaan juomasta, oli se alkoholipitoista tahi ei, ja nautitaan ystävien seurasta. Enemmän kai sitä voikin nauttia, kun ei oo tukka silmillä koko aikaa!

Kaks treenaajaa tyytyväisenä juhlimassa. Huomenna salipäivä, joten kahdella kaljalla mennään koko ilta!

Mutta jotta en kuulostaisi liian enkeliltä (saatan joskus ehkä näyttää siltä, mutta kuten kaikki tietää niin en sitä ole ;), voin myös paljastaa että joskus tälläkin tytöllä sattuu "vahinkoja". Yksi suuri tekijä näihin lipsahduksiin on se, koska blondina likkana täällä hyppiminen tuo mukanaan sellaisen etuuden, että monissa miehissä syttyy palava halu tarjota juoma. Jotenkin tähän suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu sellainen ajatus, että ilmaisesta juomastahan ei kieltäydytä! Tämän suhteen siis mulla on vielä paljonkin harjoiteltavaa :D Montakin baari-iltaa on menty niin, ettei oma rahapussi oo keventynyt lainkaan, kun niitä juomia satelee vähän väliä joka suunnasta. Täällä myöskään juoman tarjoaminen ei tarkoita suoraan "haluan viedä sinut kotiin tänä yönä", vaan joku saattaa tuoda drinkin käteen, sanoa ole hyvä, ja poistua paikalta. Hmm...kiitos!

© Tasos Pasalaris // On siellä irroteltukin välillä!

No, joka tapauksessa, maanantai ja tiistai mentiin molemmat illat parin juoman voimilla. Tämän illan suunnitelmista ei ole vielä tietoa, kyllähän tuossa jo nousi esille ehdotus "yhdestä drinkistä"... Mutta sitä ennen suuntaan kyllä salille nauttimaan erillä tavalla elämästä :)

Salitreenin suhteen motivaatio on ollut.... kuollut. Todennäköisesti tämä on johtunut ihan tästä yleisestä masiksen fiiliksestä, mutta eilisen jälkeen sain taas sellaista puhtia mieleeni, että eiköhän se tästä! Maanantaina (joka on muuten viikon paras päivä, koska reeniohjelmassa on vatsa+hauis+olka) näppäsin yhden huonon kuvankin peilin kautta, mutta kyllä sitä taas jonkinlaista kehittymistä on huomattavissa! Eiku etiäpäin vaan, motivaatio kohilleen, ja kovaa reeniä jatkamaan! Jospa sitä parin viikon päästä uskaltaisi julistaa jo "virallisen kesäkunnon" tälle vuodelle...:P

Ja vaikka tässä nyt on jo hehkutettu useammastakin elämän pienestä suuresta ilon tuojasta, niin eilisillan kruunasi kyllä se, että mulle tarjottiin töitä! Kello oli jo kolmen pintaan aamuyöstä, kun päätin lähteä kotia kohti nukkumaan, mutta päätin käydä ostamassa kioskilta lisää tupakkaa (lopetan edelleen, joskus!). Tässä vaiheessa joku mies lampsi luokseni, kyseli mistä olen ja kuinka kauan olen Rodoksella jne, kertoi omistavansa kaksi baaria ja tarjosi mulle työpaikkaa! Siis VAU! Lupauduin menemään töihin, kunhan vain saan opiskelut alta pois, ja katsotaan nyt sitten mitä tästä tulee, vai tuleeko yhtään mitään :P Samainen herrasmies myös ehdotti, että peruisin lentolippuni Suomeen, joka muuten olis 16.7. Tässä vaiheessa kerroin, etten voi peruuttaa lentoani, koska en saa siitä rahoja takasi, mutta baarin omistaja lupasi maksaa mulle lipun hinnan jos päätän jäädä tänne töihin koko kesäksi!

Joten täten ilmoitan virallisesti, että lentolippuni Suomeen on 16.7, mutta en edelleenkään tiedä milloin tuun kotia! ^______^

Nyt on fiilis katossa, joten aika pakata salikassi ja lampsia salille hymy korvissa! Motivaatio, sainko sinut takaisin? <3